Digitalisaatio on muokannut suomalaista yritysmaailmaa perusteellisesti, ja tehnyt digiosaamisesta kilpailukyvyn ytimen. Kuluttajan arjessa yritysten jatkuvasti kasvavat it-hankinnat näkyvät esimerkiksi lähikaupan uusiutuneesta kassasta terveyskeskuksen älykkääseen ajanvaraukseen.
Monille yrityksille digitalisaation omaksuminen ei kuitenkaan ole luontevaa. Taustalla on yleensä tiedonpuute olemassaolevista mahdollisuuksista, sillä digitalisaatiokenttä kehittyy erittäin nopeasti.
Haastattelimme Ite wiki Oy:n perustajajäsentä Johannes Puroa siitä, miltä Suomen digitalisaatio näyttää vuonna 2019.
Mihin suuntaan ohjelmisto-osaamisen ja it:n hankinta kehittyy?
Jos katsotaan tv-mainoksia, niin melkein joka kolmas mainos tuntuu haastavan katsojaa jollekin markkinapaikalle vertaamaan eri tarjoajia. Meille alkaa olla internetin myötä iskostettuna mieliin se, että haluamme luotettavaa tietoa parhaista tuotteista ostopäätöksiä tehdessämme.
Mutta lainantarjoajan tai hotellin valinta on vielä aika pienimuotoinen päätös verrattuna it-hankintoihin. Niissä tietoa vasta janotaankin, ei vähiten siksi, että digitalisaatiobudjetit voi käyttää hyvin erilaisiin investointeihin, jotka johtavat ihan erilaisiin lopputulemiin.
Tätä tiedonhakua tapahtuu kaikissa ostoprosessin eri vaiheissa, alkuvaiheessa tapahtuvan aiheen opiskelun ja sitä seuraavan markkinakartoituksen lisäksi. Esimerkiksi ennen tarjouksen hyväksyntää halutaan vakuuttua siitä, että ollaan tekemässä hyvä valinta ja lisätöitä tilatessa voidaan arvioida valintojen onnistumista ja kumppanitarvetta uudelleen. Näemme suoraan Ite wikin analytiikasta, kuinka hankkijat googlaavat eri digitalisaatiomarkkinoita ja kokemuksia yrityksistä hankinnan eri vaiheissa.
Myynnin kulmasta tätä asiakkaiden tiedonjanoa vastaamaan on syntynyt inbound-ajattelu, joka lanseerattiin alunperin HubSpotilla. Siinä kiinnostuneita tai tarjonnasta tietämättömiä asiakkaita ohjataan digitaalisilta alustoilta sisältöjen avulla verkkovieraiksi ja sitä kautta liideiksi tai parhaimmillaan suoraan asiakkaiksi. Kun asiakas on tunnistettu, myynti- ja hankintaprosessia tuetaan edelleen esimerkiksi Powerpoint-presentaatioilla myyntitapaamisissa ja pdf-tarjouksilla sähköpostien liitteenä. Toisaalta kun asiakkuus käynnistyy, suhdetta voi jatkojalostaa esimerkiksi tuotelanseerauksilla uutiskirjeessä tai saada asiakkaista puolestapuhujia sosiaalisessa mediassa.
Perinteiset puskevat myyjät eivät aina hahmota tätä kuviota koko laajuudessaan, koska sisältöjen roolia myyntiprosessissa ei ole mallinnettu, eikä analytiikan yhteyttä myyntiin seurata. Jokaisen alan myyntitiimin on kuitenkin hyvä hahmottaa, että digitaaliset sisällöt kulkevat aina myyntiprosessin rinnalla eri alustoilla.
Parhaimmillaan se voi tarkoittaa sitä, että uusia asiakkaita löydetään kustannustehokkaasti, ja että myyntiprosessi saadaan entistä paremmin haltuun ja sitä kautta optimoitua. Samalla se voi myös tarkoittaa sitä, että prosessin hallinta karkaa ulottumattomiin. Esimerkiksi Googlen algoritmin muutokset voivat olla suorastaan kohtalokkaita joissain kentissä. Tai jos kilpailija ottaa mielipidejohtajuuden markkinassa, jälkikäteen voi olla vaikea sanoa, että kyllä meilläkin osataan, emme vain ole kertoneet siitä aiemmin.
Minkälaiset yritykset ovat tällä hetkellä kovimmassa nosteessa Suomen ohjelmistomarkkinassa?
Ohjelmistoala on siitä mielenkiintoinen, että yrityskulttuurit kehittyvät alalla jatkuvasti ja työyhteisöt haastavat olemassaolevia käytäntöjä. Tämä juontaa siitä, että tietotyö mahdollistaa sijainnista ja työtavasta vapaita malleja, jos verrataan vaikkapa konkreettisten teollisten tuotteiden valmistukseen. Kun mahdollisuus ideoida työnteon tapoja vapaammin yhdistyy ohjelmistoalan osaajapulaan, työntekijöitä aletaan kuuntelemaan ja he pääsevät rakentamaan itsensä näköisiä kulttuureja.
Ohjelmistoalalla ollaan siis päästy aika kauas teollisen ajan yhdeksästä viiteen rutiineista. Osassa ohjelmistotaloja on myös menty todella paljon eteenpäin siitä, mitä it-yrityksessä työskentely oli kymmenen vuotta sitten, kun itse aloitin alalla. Meidänkin kehittäjä Tuomas työskentelee tällä hetkellä jossain päin Espanjaa maastopyöräilyä harrastaen.
Vastaukseni kuuluu siis, että kovimmassa nosteessa ovat ne ohjelmistotalot, joiden yrityskulttuuri kehittyy tekijöidensä näköiseksi ja joissa on sen myötä työntekijöillä hyvä olla.
Mitä digitalisaatiokentän ammattitapahtumia omaan vuoteesi lukeutuu?
Kun aloitin Ite wikin verkoston rakentamisen, osallistuin joka ikiseen it-alan tapahtumaan. Se oli tärkeää, että sai kuvan alan toiminnasta ja toimijoista, ja että pääsi tapaamaan ihmisiä kasvotusten. Nyt meillä on noin sata asiakasta ja omaa ajankäyttöä on pakko miettiä tarkkaan. Siksi tapahtumakalenterissani on pakollisina tapahtumina vain Slush ja Nordic Business Forum, mutta osallistun mielelläni rennompiin verkostoitumistapahtumiin lyhyemmällä varoitusajalla.
Heitä loppuun sinun vinkkisi b2b-ohjelmistoalan markkinoijalle?
Monet pohtivat videoiden merkitystä ja arvoa markkinointiviestinnälle, kun videoita voi saada leviämään Youtubessa ja Linkedin-seinillä. Vinkkini kuuluukin, että kuvatkaa laadukkaampia videoita niiden heiluvien selfietikulla kuvattujen tekeleiden sijaan! Pahimmassa tapauksessa parikymmentä kaveria likettää videota ja se kiirii laajalle, vaikka laatu olisi heikko.
Toinen vinkkini kuuluu, että opiskelkaa ja tehkää jatkuvasti graafista suunnittelua. Kun markkinoijalla on työkalupakissa graafinen osaaminen, kaikki markkinoinnin tekeminen saa nostetta ja erottuu massasta.
Johannes Puro on Ite wiki Oy:n co-founder. Vuonna 2013 perustettu Ite wiki on avoin digitaalinen alusta, jonka kautta ohjelmistokehittäjiä, ohjelmistoja ja IT-palveluita hakevat organisaatiot voivat tutustua potentiaalisiin palveluntarjoajiin.
Myös Flashnode löytyy Ite wiki -palvelusta integraatioiden toimittajana. Ite wikistä löydät palveluntarjoajien yritysprofiilien lisäksi myös heidän asiakastarinoita sekä muita yrityksen palvelutarjontaan liittyviä artikkeleita.
