Lahjakorttien verotus muuttuu - Selkeyttää markkinakäytäntöjä

Arvoseteleiden verotus muuttuu vuoden 2019 alusta lähtien, kun arvoseteleiden verotusta yhtenäistetään EU:ssa. 

Arvonlisäverolakiin lisätään määritelmä arvosetelistä. Se määritellään välineeksi, johon liittyy velvoite hyväksyä se tavaroiden tai palvelujen myynnin vastikkeeksi tai osaksi. Käytännössä arvoseteleihin kuuluvat siis muun muassa lahjakortit, prepaid-kortit, lounas-, liikunta- ja kulttuurisetelit. 

- Tämä selkeyttää käytäntöjä kansainvälisillä markkinoilla, kun sama sääntö pätee kaikkialla. Monilla verkkokauppiailla on toimintaa useissa maissa ja näin eri ALV-luokkia. Nyt saadaan selkeä tapa toimia kansainvälisillä markkinoilla, sanoo verkkokauppa-alan moniosaaja ja Flashnoden toimitusjohtaja Lennu Keinänen. 

Yhtenäiset käytännöt ovat tulleet ajankohtaiseksi, kun verkkokauppa on muuttunut kansainvälisemmäksi. Kauppiaan kannalta maarajat ylittävä verotus saattaa kuitenkin olla monimutkaista, sanoo Keinänen. 

- Muualla maailmassa, missä verotus on monimutkaisempaa, käytetään runsaasti veroasiantuntijapalveluita. Nämä kenties Suomessakin yleistyvät, kun verkkokaupat kansainvälistyvät. 

Muutokset voimaan vuoden alussa

Muutos koskee 1. tammikuuta 2019 ja sen jälkeen liikkeelle laskettuja arvoseteleitä - sitä ennen myytyihin tai liikkelle laskettuihin arvosetelihin muutokset eivät siis päde. 

- Tämä aiheuttaa hieman ongelmia verkkokauppiaille. Kivijalkakaupassa on helppo tarkistaa esimerkiksi lahjakortin myöntämispäivä, mutta verkkokaupan puolella ei ole yhtä vaivatonta tarkistaa, milloin arvoseteli on laskettu liikkeelle. 

Arvosetelit jaetaan kahteen pääluokkaan: yksikäyttöarvoseteleihin ja monikäyttöarvoseteleihin. Syy erotteluun on erilainen verotus: yksikäyttöarvoseteleillä voi ostaa vain yhden verokannan alaisia tuotteita, kun taas monikäyttösetelillä verokanta ei ole ennaltamääritetty. Kun esimerkiksi kirjakaupan lahjakortilla saa siis lunastettua vain kirjoja (ALV 10%), on kyse yksikäyttöarvosetelistä. Jos taas lahjakortti on päivittäistavarakauppaan, on kyse monikäyttöarvosetelistä, sillä lahjakortilla saa lunastettua tuotteita useasta eri verokannasta (esim. ALV 14 ja 24 %). 

- Aluksi muutos saattaa aiheuttaa säätöä verkkokauppiaille, kun ei oikein tunnisteta yksi- ja monikäyttöarvosteleiden eroa, sanoo Keinänen. 

Milloin verot maksetaan?

Arvonlisäveron maksun suorittaminen riippuu siitä, onko kyse yksi- vai monikäyttöarvosetelistä. Koska yksikäyttösetelin arvonlisäveroprosentti on tiedossa jo silloin, kun se lasketaan liikkeelle eli annetaan asiakkaalle, tavaran tai palvelun myyjän on suoritettava vero jo arvosetelin myyntihetkellä. Veroa ei enää suoriteta uudestaan, kun asiakas lunastaa tuotteet arvosetelillä.

Monikäyttöseteliin liittyvien tavaroiden tai palveluiden myynti taas verotetaan vasta, kun tavarat tai palvelut toimitetaan tai suoritetaan arvoseteliä vastaan. Veroa ei siis makseta arvosetelin luovutustilanteessa, vaan vasta silloin, kun myyjällä on tiedossa, mitä asiakas haluaa arvosetelillä lunastaa ja näin ollen myyjä tietää, mikä on tuotteiden ALV. Jos monikäyttöarvoseteliä ei lunasteta, arvosetelistä ei synny suoritettavaa veroa myyjälle lainkaan. 

Myös jakelusta tulee verotettavaa

Myös arvoseteleiden jakelusta perittävät palkkiot tulevat ensi vuoden alusta alkaen arvonlisäverotuksen piiriin. Jakeluun lasketaan esimerkiksi liikkeeseenlasku, välityspalvelu sekä maksupalvelu ja näitä palveluita ei useissa tilanteissa uusien säännösten mukaisesti pidetä enää verottomina rahoituspalveluina vaan verollisina jakelu-, markkinointi- tai muina vastaavina palveluina. Jakeluun soveltuu yleinen verokanta (24 %). 

Verohallinnon sivuilta voit lukea enemmän 1. tammikuuta voimaan astuvista muutoksista.